Laulaminen: harjoitukset

Pehmeää hyräilyä, sireenejä ja pärinöitä. Aloita aina tästä.

• Hyminä yhdellä sävelellä ●○○Huulet kiinni, ”mmm”, jonka tunnet huulissa ja nenässä. Neljä sekuntia, rauhallisesti.
• Hyminä 5-4-3-2-1 ●○○Viisi säveltä alaspäin äänellä ”mmm”. Lämmittää rasittamatta äänihuulia.
• Huulipärinä – sireeni ●○○Huulet pärisevät kuin moottorivene, ääni liukuu oktaavin ylös ja takaisin.
• ”Uu”-sireeni (oktaavi) ●○○Pehmeä glissando ylös ja alas vokaalilla ”uu”. Yhdistää äänen ala- ja yläosan.
• ”Ng”-sireeni (kvintti) ●○○Ääni sanan ”kenkä” n:n kaltaisena nasaalina. Ohjaa resonanssin ”naamioon”.
• Pehmeä 1-2-3-2-1 ●○○Kolme säveltä ylös ja alas. Vaihda vokaalia: mi, me, ma.
• Twang äänellä ”nja” ●○○Kirkas, kapea ”nja” viidellä ensimmäisellä asteikon asteella, viides pitäen. Twang on rockin särmän turvallinen perusta – ääni kuulostaa terävältä, vaikka kurkku pysyy rentona.
• Viisi vokaalia yhdellä sävelellä ●○○Yksi sävel ja viisi vokaalia peräkkäin: i, e, a, o, u – ilman katkoja niiden välillä. Harjoittaa tasaisia vokaaleja ja legatoa: sävelkorkeus ja sointi pysyvät, vain suun muoto muuttuu.
• Huokaus alaspäin (haukotus) ●○○Korkealta ”haa”-äänestä vapaasti alas kuin väsynyt huokaus. Rentouttaa kurkunpäätä.
• Scat-lämmittely svingissä ●○○Pohjasävel, sekunti, terssi, kvintti ja takaisin alas – kevyesti, tavuilla ”duu-bi”. Swing-rytmi: parin ensimmäinen sävel on pidempi, toinen lyhyt, kuten jazzissa.
• Pentatoniikka burdunan päällä ●○○Piano pitää matalaa burdunaa – tonikaa oktaavia alempana, kuin säkkipillissä tai kampiliirassa – ja sinä laulat duuripentatoniikkaa sen päällä sekstille ja takaisin. Kuulet melodian ensin, sitten laulat sen yksin pelkän burdunan kanssa.
• Hyminä blue-terssillä ●○○Pohjasävel, sekunti, pieni terssi, joka liukuu pehmeästi suureen terssiin, sekunti ja pohjasävel – huulet kiinni. Liuku pienestä suureen terssiin on ”blue-terssi”, soulin ja R&B:n tunnusomainen sointi.
• Flow-lämmittely ”jo” ●○○Lyhyt rytminen fraasi muutamalla vierekkäisellä mollipentatoniikan sävelellä, kuin melodinen rap. Lämmittää äänesi ja rytmitajusi yhtä aikaa.

Intonaatio askel askeleelta. Puhtaan laulun perusta.

• Viisisäveläinen asteikko ●○○Klassikko: viisi säveltä ylös ja takaisin. Tärkein intonaatioharjoitus.
• Duuriasteikko (oktaavi) ●●○Kokonainen oktaavi ylös ja alas.
• Molliasteikko ●●○Luonnollinen molliasteikko – tummempi sointi, tyypillinen balladeille.
• Duuripentatoniikka ●●○Viisi säveltä, joista lähes kaikki popin kuviot on rakennettu.
• Kromaattinen (5 säveltä) ●●●Jokainen seuraava sävel puolisävelaskelta ylempänä. Äärimmäinen intonaatiotesti.
• Yhdeksänsäveläinen asteikko ●●●Yli oktaavi – ylität äänenmurroskohdan (passaggio) molempiin suuntiin.
• Duuriasteikko alaspäin ●○○Oktaavilta alas. Opettaa, ettei matalilla sävelillä painu alakanttiin.
• Mollipentatoniikka ●●○Mollipentatoniikka oktaaville ja takaisin, R&B:n ja soulin juoksutusten perusasteikko. Molliterssi ja septimi antavat sille tummemman värin kuin duuripentatoniikalla.
• Bluesasteikko ”blue note” -sävelellä ●●●Mollipentatoniikka plus alennettu kvintti, ”blue note”. Kolme puolisävelaskeleen päässä toisistaan olevaa säveltä on bluesin ja soulin sydän.
• Katkotut terssit ●●●1-3-2-4-3-5-4-6-5... Harjoittaa intervalleissa ajattelua.
• Hidas legato sekstille ●●○Duuriasteikon viisi ensimmäistä astetta, seksti pidettynä kolme iskua ja takaisin alas pohjasävelelle – hitaasti, yhdellä vokaalilla, ilman katkoja sävelten välillä.
• Doorinen asteikko svingissä ●●○Molliasteikko suurella sekstillä – doorinen moodi, jazzimprovisoinnin perusta mollisointujen päällä. Oktaaville ja takaisin, kahdeksasosat svingissä.
• Bebop-asteikko alas ●●●Miksolyydinen asteikko yhdellä ylimääräisellä puolisävelaskeleella oktaavin ja pienen septimin välissä. Sen ansiosta septimisoinnun sävelet osuvat svingissä vahvoille iskuille.
• Pentatoninen valssi ●●○Duuripentatoniikka kolmen neljäsosan tahtilajissa: askeleet ylös sekstille, takaisin alas, sitten kuudes aste tonikan alapuolella ja kotiin. Useimmat yksinkertaiset kansansävelmät rakentuvat tälle asteikolle – ei puolisävelaskeleita.
• Mollipentatoniikka kvinttiin asti ●○○Pohjasävel, pieni terssi, kvartti, kvintti ja takaisin – mollipentatoniikan alaosa, R&B:n, rockin ja bluesin juoksutusten asteikko. Pieni äänialue ja rauhallinen tempo: hyvä ensimmäinen askel ennen koko asteikkoa.
• Duuripentatoniikka sekstiin asti ●○○Duuripentatoniikan viisi säveltä – pohjasävel, sekunti, terssi, kvintti, seksti – ylös ja takaisin. Asteikko ilman puolisävelaskeleita, jolle popin ja kansanmusiikin melodiat ja yksinkertaiset juoksutukset rakentuvat.

Hyppyjä sointusävelten välillä. Tarkkuutta ja rekisterien yhdistämistä.

• Duurikolmisointu 1-3-5-3-1 ●○○Perusmuotoinen murrettu sointu.
• 1-3-5-8-5-3-1 ●●○Sointu oktaavilla. Laulutuntien suosituin harjoitus.
• Mollikolmisointu ●●○Murrettu mollisointu.
• Oktaavihyppy 1-8-1 ●●○Yksi hyppy, mutta iso. Yhdistää äänialueet.
• Dominanttisointu 1-3-5-b7-8 ●●●Pieni septimi kvintin ja oktaavin välissä – bluesmainen sointi.
• Staccato 1-3-5-8-5-3-1 ●●○Lyhyet, erotetut sävelet. Harjoittaa nopeaa ja tarkkaa äänen aloitusta.
• Voimakvintit ●●○Pohjasävel kahdesti ja kvintti, kaksi kertaa peräkkäin, sitten oktaavi pitäen kolmen iskun ajan. Samat sävelet kuin kitaran power chordissa.
• 1-5-8-5-1 ●●○Kvintti ja oktaavi – jokaisen soinnun runko.
• Soinnun virittäminen kuin kuorossa ●●○Pohjasävel, suuri terssi, kvintti ja oktaavi – kukin sävel pitkä ja suora, ilman vibratoa. Piano antaa vain ensimmäisen sävelen; viritat loput itse, kuin yksi ääni kuorosoinnussa. Pisteissä lasketaan myös tasaisuus.
• ii–V–I-murtosoinnut ●●●Jazzin yleisin sointukulku laulettuna sointusävelten kautta: pieni septimisointu ylös, dominantti alas ja suuri septimisointu lopussa. Kahdeksasosat svingissä.
• Sekstisointu svingissä ●○○Pohjasävel, terssi, kvintti ja suuri seksti – duurisointu lisätyllä sekstillä, yksi jazzin yleisimmistä soinnuista – ylös ja takaisin swing-rytmillä: pitkä–lyhyt.
• Murtosointu desimiin 1-3-5-8-10 ●●●Duurikolmisointu oktaavin kautta sen yläpuoliseen terssiin (desimi) ja takaisin. Lähes puolitoista oktaavia – murtosoinnun 1-3-5-8-5-3-1 vaikeampi sukulainen.

Tiettyjen sävelten välisten etäisyyksien osuminen.

• Intervalli: suuri sekunti ●○○Laulat sävelen, hyppäät 2 puolisävelaskelta ylös ja palaat.
• Intervalli: suuri terssi ●○○Laulat sävelen, hyppäät 4 puolisävelaskelta ylös ja palaat.
• Intervalli: pieni terssi ●○○Laulat sävelen, hyppäät 3 puolisävelaskelta ylös ja palaat.
• Intervalli: puhdas kvartti ●○○Laulat sävelen, hyppäät 5 puolisävelaskelta ylös ja palaat.
• Intervalli: puhdas kvintti ●●○Laulat sävelen, hyppäät 7 puolisävelaskelta ylös ja palaat.
• Intervalli: suuri seksti ●●○Laulat sävelen, hyppäät 9 puolisävelaskelta ylös ja palaat.
• Intervalli: suuri septimi ●●●Laulat sävelen, hyppäät 11 puolisävelaskelta ylös ja palaat.
• Intervalli: oktaavi ●●●Laulat sävelen, hyppäät 12 puolisävelaskelta ylös ja palaat.
• Intervallisekoitus 1-3-1-5-1-8-1 ●●●Yhä suurempia hyppyjä samasta perussävelestä.
• Oktaavihyppy vahvalla yläsävelellä ●●●Oktaavihyppy ja pidetty huippu, sitten uusi alku yläsävelellä ja tie alas mollipentatonisten sävelten kautta pohjasävelelle.
• Intervallit tonikasta, ilman pianoa ●●○Piano antaa vain ensimmäisen sävelen. Tonikasta laulat itse sekunnin, terssin, kvartin ja kvintin palaten joka kerta tonikaan – kuten solfeesissa.
• Suuret intervallit, ilman pianoa ●●●Hyppyjä duuriasteikolla vuorotellen: kvintti, terssi, seksti, kvartti, septimi ja oktaavi. Kuulet vain ensimmäisen sävelen – intonaatiota ilman apua, kuin a cappella -kuorossa.
• Hypyt ”and”-iskulla svingissä ●●○Tonikasta suuren terssin, suuren sekstin ja pienen septimin hyppy – yläsävel tulee joka kerta lyhyellä kahdeksasosalla ennen iskua ja jatkuu iskun yli. Tyypillinen jazzin ennakointi.
• Harmonia terssin verran ylempänä ●●○Ensin piano soittaa linjasi, sitten melodian, ja sinä laulat sen päälle toista ääntä – terssin verran korkeammalla, askel askeleelta. Se on kansanmusiikin ja countryn korkea harmonia.
• Harmonia sekstein ●●●Piano soittaa melodian korkealla, ja sinä laulat sen alapuolella toista ääntä – sekstin verran alempana, rinnakkain, askel askeleelta. Suuri ja pieni seksti vuorottelevat, kuten kansanmusiikin duetossa.

Äänesi yläosa pakottamatta. Voimakkaita, pitkiä korkeita säveliä kuin isoissa popin kertosäkeissä.

• ”Nei” 1-3-5-8-5-3-1 (sekaääni) ●●○Nasaali, nenäkäs ”NEI”. Asettaa äänen sekaääneen – yläsävelet ilman huutamista ja ilman falsettia.
• ”Gi” 1-5-8-5-1 (äänihuulten sulku) ●●○Kova ”G” sulkee äänihuulet, ”i” pitää äänen ohuena. Korkeat sävelet ilman ilmaa äänessä.
• ”Mam” 8-5-3-1 (ylhäältä alas) ●●○Aloita ylhäältä ja tule alas. Opettaa viemään yläsävelten keveyden alasävelille.
• ”Vi”-sireeni passaggion läpi ●●○Kapea vokaali ”i” auttaa ajamaan äänen ”murtumakohdan” (miehillä E4–G4) läpi ilman kiepahdusta.
• Beltaus: pitkä sävel vokaalilla ”e” ●●●Vahva, kirkas, avoin sävel vokaalilla ”e” (kuten sanassa ”pelto”). Neljä tasaista sekuntia, korkealla.
• Messa di voce korkealla sävelellä ●●●Hiljaa → kovaa → hiljaa yhdellä korkealla sävelellä. Näin suuret popin kertosäkeet rakentavat jännitettä.
• Kiepaus falsettiin 1-8-1 äänellä ”uu” ●●○Alasävel rintaäänellä, yläsävel kevyellä falsetilla ja takaisin alas. Akustisen popin tavaramerkki.
• Falsetti: pitkä korkea ”uu” ●●○Kevyt, ilmava falsetti vokaalilla ”uu” rintaäänialueesi yläpuolella.
• Hyppy 1-5-8 yläsävelen pitäen ●●●Kaksi hyppyä ylös ja kolme sekuntia huipulla. Tunteikas ”vapautus” kuin kertosäkeessä.
• Legit: pyöreä ”oo” korkealla ●●○Pitkä sävel äänialasi yläosassa pyöreällä ”oo”:lla: kevyesti, kurkku auki, kuten klassisessa musikaaliballadissa.
• Legit: legato-murtosointu ”moo” ●●○Murtosointu 1-3-5-8 ylös ja takaisin, legato. Pyöreä, rauhallinen sointi vahvan beltauksen sijaan.
• Beltaus: ”hei”-huuto ●●●Lyhyt vauhdinotto ja pidetty ”hei” korkealla, kuin huuto musikaalilavalta, mutta terveellä tuella.
• Beltaus ja legit vuorotellen ●●●Sama lyhyt kuvio kerran beltaten kirkkaalla ”e”:llä, kerran legit-tyylillä pyöreällä ”oo”:lla. Opettaa vaihtamaan sävyä samalla sävelkorkeudella.
• Rekisterinvaihto yhdessä fraasissa ●●●Yli oktaavin murtosointu äänellä ”ja”: alhaalta murtumakohdan läpi huipulle ja takaisin, ilman taukoa ja ilman saumaa.
• Falsettikiepaus juoksutuksessa ●●●Nousu ylös, kevyt kiepaus falsettiin oktaavilla, sitten pentatoninen juoksutus takaisin alas rintaääneen.
• Jodlauskiepaukset falsettiin ●●○Nopeita kiepauksia rintaäänen ja falsetin välillä: alhaalta seksti ylös falsettiin, takaisin terssille rintaäänellä, ylös oktaaville ja alas. Kuuluva murtuma on tässä pointti – se on countryn jodlaus.
• Nousu pitkään vahvaan säveleen ●●○Kolme askelta ylös mollipentatoniikkaa ja pitkä, vahva sävel kvintillä äänialasi yläpuoliskossa – tyypillinen rockfraasin päätös.
• Vahva sävel ilman huojuntaa ●●●Pitkä, vahva sävel äänialasi yläpuoliskossa pidettynä suorana – ei vibratoa eikä karkaavaa sävelkorkeutta. Pisteissä lasketaan myös tasaisuus.
• Twang-aksentit äänellä ”hei” ●●○Kaksi lyhyttä, korostettua ”hei”-huutoa kvintillä, sitten nopea kuvio kvartin ja pienen septimin kautta ja pidetty sävel. Turvallinen rockin särmä: kirkas twang huutamisen sijaan.
• Oktaavi ylös päänäänellä ●●○Kolmisointu oktaaville pidetyllä huipulla, sitten asteikkoa alas – kevyesti, pyöreällä ”uu”:lla. Laajentaa äänialaa ylöspäin työntämättä raskasta rintaääntä.
• Swing-bluesin linja sekaäänellä ●●○Mollipentatoniikka swing-rytmillä pieneen septimiin asti, pidettynä kaksi iskua, sitten takaisin alas pohjasävelelle – äänialasi yläpuoliskossa. Näin bluesmainen jazzlinja kuulostaa sekaäänellä.
• Swing-nousu korkealle sävelelle ●●●Sekstisointu svingissä johtaa ylös oktaaville, pidettynä kolme iskua, sitten alas pienen septimin kautta kvintille – kuin big bandin kertosäkeen loppu, äänialasi yläpuoliskossa.
• High lonesome -suora sävel ●●●Duuripentatoniikka sekstiin asti, pidettynä neljä iskua, ja takaisin – äänialasi yläpuoliskossa, suoralla sävelellä ilman vibratoa. Tämä on bluegrassin ja countryn korkea, yksinäinen sointi. Pisteissä lasketaan myös pitkän sävelen tasaisuus.
• Korkea koukku ilman vibratoa ●●●Kertosäkeen rivi äänialasi yläosassa mollipentatoniikalla, laulettuna puhtaalla suoralla sävelellä – melodisen rapin koukkujen sointi. Ei auto-tunea: sävelkorkeuden on oltava omasi.

Pentatoniikkaa, juoksutuksia, koristeita ja liukuja.

• Pentatoninen juoksutus alas 8-6-5-3-2-1 ●●○Popin yleisin juoksutus – oktaavilta nopeasti alas pentatoniikkaa pitkin.
• Pentatoninen juoksutus ylös ●●○Juoksutus ylös, joka päättyy pitkään oktaaviin.
• Bluesjuoksutus (mollipentatoniikka) ●●●Juoksutuksen tummempi, R&B-henkinen versio. Septimi ja molliterssi.
• Korukuvio 5-6-5-3-1 ●●○Klassinen popin ”koriste” fraasin lopussa.
• Mordentti 1-2-1 ja 1-7-1 ●●●Nopea ”kosketus” viereiseen säveleen ja takaisin. Ylä- ja alamordentti.
• Popin liuku (liuku sävelelle) ●●○Lyhyt, tarkoituksellinen liuku alhaalta kohdesävelelle. Sen pitäisi olla efekti, ei tapa.
• Pitkä juoksutus 8-7-6-5-4-3-2-1 ●●●Koko asteikko alas nopealla tempolla.
• Rytminen pentatoninen fraasi ●●○Lyhyt synkopoitu fraasi – kuin rivi laulusta.
• Juoksutus kolmen ryhmissä ●●●Mollipentatoniikka alaspäin kolmen sävelen ryhmissä, joista jokainen alkaa askeleen alempaa. Näin pidemmät R&B-juoksutukset rakennetaan.
• Gospel-juoksutus korukuvioilla ●●●Juoksutus oktaavilta alas mollipentatoniikkaa pitkin kahdella korukuviolla matkan varrella. Tyypillinen gospelin ja soulin koriste.
• Synkopoitu groove ●●○Lyhyt synkooppeja täynnä oleva fraasi: sävelet tulevat iskujen väleissä ja kantavat pulssin yli. Harjoittaa rytmiä ja rentoa R&B-fraseerausta.
• Putoaminen fraasin lopussa ●●○Pidetty sävel, sitten liuku alas lopussa – ”fall-off”, yleinen tapa päättää fraasi soulissa.
• Riffi fraasin lopussa ●●○Fraasi, joka päättyy lyhyeen riffiin: pidetyn sävelen jälkeen muutama nopea pentatoninen sävel ja takaisin perussävelelle.
• Liuku vahvalle sävelelle ●●○Kolme lyhyttä liukua alhaalta yhä korkeammille sävelille, kukin päättyy pitkään, vahvaan pitoon. Tarkoituksellinen rockin tapa lähestyä säveltä, ei vahingossa ylös vetämistä.
• Portamento – liuku sävelten välillä ●●○Kvintti ylös ja takaisin, mutta hypyn sijaan tarkoituksellinen, pehmeä liuku jokaisen välisävelen kautta. Klassinen ilmaisukeino, joka yhdistää sävelet sotkematta niitä.
• Kutsu ja vastaus -kuvio – joka kerta uusi ●●○Piano soittaa lyhyen, satunnaisen bluesasteikkofraasin svingissä ja sinä laulat sen takaisin – kuin vaihtaisit fraaseja bändin kanssa. Jokainen toisto on uusi kuvio, joten sitä ei voi opetella ulkoa.
• Country-liu’ut ja itku ●●○Klassisia countryn koristeita: liuku ylös tonikaan, liuku terssiin ja ”itku” – pudotus kvintille ylempää sekstiltä, kuin äänen särähdys. Sitten rauhallinen kävely alas tonikaan.
• Asteikkojuoksutus loppusäveleen ●●○Fraasin loppu – terssi, sekunti, pohjasävel – sitten nopea duuriasteikkojuoksutus koko oktaavin läpi pidettyyn yläsäveleen. Musikaalinumeron klassinen päätös: viimeinen sävel huipulla.
• Ad-libit ●●○Lyhyt fraasi, jota seuraa kaksi ad-libia: oktaavia ylempänä oleva ”jea”, joka putoaa kvartin, ja matalampi ”ei”, joka liukuu alas pohjasävelelle – kuin pienet välihuudahdukset johtoäänen takana.

Tuki, vakaus, messa di voce, vibrato.

• Pitkä sävel 6 s ●○○Pidä yhtä säveltä tasaisesti 6 sekuntia.
• Pitkä sävel 10 s ●●○Kymmenen sekuntia ilman huojuntaa ja ilman alakanttiin painumista.
• Pitkä sävel 15 s ●●●Viisitoista sekuntia. ison balladin kertosäkeen taso.
• Vakaus: 3 pitkää säveltä ●●○Kolme sointusäveltä, neljä sekuntia kutakin, hengitys niiden välissä.
• Messa di voce (hiljaa → kovaa → hiljaa) ●●○Crescendo puoliväliin, sitten decrescendo. Sävelkorkeus pysyy paikallaan.
• Pitkä fraasi yhdellä hengityksellä (12 s) ●●●Yksitoista legato-säveltä yhdellä hengityksellä. Popballadien fraasit ovat joskus pidempiäkin.
• Crescendo pitkällä sävelellä ●●○Kahdeksan sekuntia yhtä säveltä hiljaisesta kovaan, kuin showkappaleen loppusävel. Sekä sävelkorkeus että tasainen voimakkuuden kasvu lasketaan.
• Kolme fraasia, nopeat hengitykset ●●○Kolme mollipentatonista fraasia peräkkäin lyhyin hengitystauoin; viimeinen yltää oktaaville. Kasvattaa kestävyyttä pitkiin rockosuuksiin.
• Ajastettu ”sss”-sihinä ●○○Päästä ilmaa äänellä ”sss” niin kauan kuin jaksat. Mittaamme sekunteja. Tavoite: yli 30.
• Vibrato pitkällä sävelellä ●●●Aloita suorana, anna sekunnin kuluttua luonnollisen aallon tulla mukaan. Mittaamme nopeutta (tavoite 5–7 Hz) ja syvyyttä.
• Suora sävel ilman vibratoa ●●○Vibraton vastakohta: täysin suora, liikkumaton sävel. Popin ”suora sävel”.
• Vibrato vain sävelen lopussa ●●●Pitkä sävel: suora suurimman osan ajasta (noin 60 %), vibrato vasta lopussa – tapa, jolla jazzballadi päättää fraasin. Mittaamme molemmat: suoran alun ja lopun huojunnan (tavoite 5–7 Hz).
• Pitkä kansanlaulufraasi ilman vibratoa ●○○Alkuperäinen fraasi kansanlaulun tyyliin, pentatoniikalla, kaikki yhdellä hengityksellä. Suora sävel, ei vibratoa – kuten akustisessa laulussa. Pisteissä lasketaan myös pitkien sävelten tasaisuus.
• Soulfraasi yhdellä hengityksellä ●●●Pitkä fraasi mollipentatoniikalla, joka päättyy lyhyeen riffiin, kaikki yhdellä hengityksellä. Opettaa jakamaan ilman niin, että sitä riittää vielä koristeeseen ja viimeiseen pitkään säveleen.
• Legato-linja yhdellä hengityksellä ●○○Duuriasteikon viisi askelta ylös pitkillä sävelillä, kvintti pidettynä neljä iskua ja nopeampi tie alas – koko fraasi yhdellä hengityksellä, ilman katkoja sävelten välillä. Ensimmäinen askel kohti pitkiä, tasaisia klassisia fraaseja.
• Neljä tahtia yhdellä hengityksellä ●●●Taukoamaton kahdeksasosavirtaus neljän tahdin ajan ilman taukoa, päättyen pitkään säveleen. Opettaa jakamaan ilman pitkälle säkeistölle.

Nopeita asteikkoja ja melismoja. Tarkkuutta tempossa.

• Nopea viisisäveläinen asteikko ●●○Sama asteikko kuin perusharjoituksissa, kaksi kertaa nopeammin.
• Nopea 1-3-5-8-5-3-1 ●●○Murtosointu kahdeksasosina.
• Trilli 1-2-1-2-1-2-1 ●●●Nopea vuorottelu kahden sävelen välillä.
• Melisma 1-2-3-2-1-2-3-2-1 ●●●Yhdeksän säveltä yhdellä vokaalilla.
• Nopea oktaaviasteikko ●●●Kokonainen oktaavi kahdeksasosina.
• Nopea artikulaatio ”ta ka di mi” ●●○Nopeita tavuja muutamalla vierekkäisellä sävelellä: artikulaatioharjoitus kuin laulu nopealla sanoituksella.
• Artikulaatio murtosoinnulla ”pa ta ka la” ●●●Nopeita tavuja murtosoinnulla oktaaville ja takaisin. Terävät konsonantit, mutta jokainen sävel puhtaana.
• Sävelen ympäröinti – kromaattinen lähestyminen ●●●Lähestyt tonikaa, terssiä ja kvinttiä molemmilta puolilta: asteikkoaskel ylhäältä, puolisävelaskel alhaalta. Tämä on ympäröinti, kromaattinen kuvio, jolle bebop-linjat rakentuvat.
• Triolivirtaus ●●○Neljä triolia mollipentatoniikalla – kolme tavua iskua kohti, melodisen rapin tunnusomainen rytmi – sitten pitkä sävel, johon laskeutua.
• Flow-vaihto: kahdeksasosat ja triolit ●●●Yksi fraasi, kaksi rytmiä: ensin kahdeksasosat (”ta ka”), keskellä triolit (”ta ki ta”), lopussa taas kahdeksasosat. Näin räppäri vaihtaa flow’ta säkeistössä menettämättä tahtia.

Kuule ja toista. Nuotteja ei näytetä.

• Toista sävel ●○○Kuulet yhden sävelen ja toistat sen. Sävel paljastetaan vasta vastauksesi jälkeen.
• Toista intervalli ●●○Kaksi säveltä – toista molemmat.
• Toista 3 säveltä ●●○Lyhyt satunnainen kolmen sävelen melodia.
• Toista 5 säveltä ●●●Viisi satunnaista säveltä asteikosta.
• Toista sointu (murrettuna) ●●○Satunnainen duuri- tai mollikolmisointu. Tunnista se ja toista.
• Melodian lukeminen rullalta ●●○Viisi säveltä duuriasteikosta, joka kerta uusi melodia. Kuulet vain ensimmäisen sävelen – loput luet pianorullalta, kuin nuoteista.

Lauluja ja alkuperäisiä fraaseja monissa tyyleissä. Laula sanojen kanssa.

• Are You Sleeping (Frère Jacques) ●○○Yksinkertainen, tuttu melodia. Lämmittely sanoilla.
• Twinkle Twinkle Little Star ●○○Alussa kvinttihyppy, sitten kävely asteikkoa alas.
• Ilon ylistys (Beethoven) ●○○9. sinfonian teema. Vain sekunteja – askel askeleelta etenevä intonaatiotesti.
• Happy Birthday ●○○Oktaavihyppy kolmannessa fraasissa. Klassinen ansa.
• Jingle Bells (kertosäe) ●○○Rytminen, toistuva. Harjoittaa saman sävelen pitämistä.
• Jouluyö, juhlayö (Silent Night) ●●○Laaja äänialue (1,5 oktaavia) ja pitkiä säveliä. Balladi puhtaimmillaan.
• Amazing Grace ●●○Pentatoniikka käytännössä. Melismat sanoilla ”zing”, ”a”, ”was”, ”but”.
• When the Saints Go Marching In ●●○Energinen, fraasien lopussa pitkät sävelet.
• Popfraasi: akustinen säkeistö ●●○Alkuperäinen fraasi akustisten säkeistöjen tyyliin: matala rekisteri, mollipentatoniikka, puheen rytmi.
• Popfraasi: kertosäe korkealla sävelellä ●●●Alkuperäinen kertosäe: hyppy oktaaville ja sen pitäminen 3 iskun ajan. Kahdesti.
• Popfraasi: falsettikoukku ●●○Alkuperäinen koukku: kahdesti ylös falsettiin ja alas pentatoniikkaa pitkin.
• Popfraasi: beltaus ●●●Alkuperäinen fraasi: nousu 5-7-9 ja neljän sekunnin beltaus oktaavilla.
• Showkappaleen fraasi ●●○Alkuperäinen lavatyylinen fraasi: murtosointu ylös, lyhyt korukuvio ja pitkä sävel huipulla.
• Showfinaali ●●●Alkuperäinen finaalifraasi: kaksi lähestymistä korkeaan säveleen ja pitkä pidetty huippu lopussa.
• R&B-säkeistö ●●○Alkuperäinen R&B-tyylinen säkeistö: synkopoitu rytmi, mollipentatoniikka ja lyhyt juoksutus lopussa.
• Soulballadi ●●●Alkuperäinen soulballadin fraasi: rauhallinen alku, nousu huipulle ja melisma lopuksi.
• Rock-säkeistö ●●○Alkuperäinen rocktyylinen säkeistö: rytmisiä kahdeksasosia mollipentatoniikalla, kolme riviä yhä korkeammalle ja paluu pohjasävelelle.
• Rock-kertosäe ●●●Alkuperäinen hymnimäinen rockkertosäe: kaksi nousua oktaaville pidetyllä huipulla ja tie takaisin alas pohjasävelelle.
• Legato-arietta ●●○Alkuperäinen fraasi klassisen ariettan tyyliin, kolmen neljäsosan tahtilajissa: kolme legato-kaarta, joista viimeinen huipentuu oktaaviin ja palaa tonikaan.
• Kadenssi aarian päätökseksi ●●●Alkuperäinen fraasi aarian päätöksen tyyliin: kolmisointu ylös pitkälle yläsävelelle oktaavilla, sitten kadenssi – korukuvio nonan kautta ja asteikko alas kahdeksasosina tonikaan.
• Scat – kutsu ja vastaus ●●○Alkuperäinen scat-fraasi svingissä: kysymys, joka pysähtyy sekunnille, sitten vastaus pienen septimin kautta alas tonikaan. Molemmissa puoliskoissa pieni ja suuri terssi ovat rinnakkain.
• Jazzballadi ●●●Alkuperäinen hidas fraasi: suuri septimisointu, kaari sekstin kautta, kromaattinen lasku suuresta septimistä kvinttiin ja pitkä päätös tonikalle. Pehmeä ja legato.
• Oh My Darling, Clementine ●○○1800-luvun amerikkalainen kansanballadi kolmen neljäsosan tahtilajissa. Yksinkertainen melodia kolmisoinnulla, pistetty rytmi jokaisessa tahdissa – sopii täydellisesti puhtaan intonaation harjoitteluun.
• Drunken Sailor ●○○Perinteinen merimieslaulu doorisella moodilla: säkeistö ja kertosäe. Yksi lyhyt aihe laskeutuu kokosävelaskeleen alas ja nousee takaisin – helppo muistaa ja tehty yhteislauluun.
• Swing Low, Sweet Chariot ●○○1800-luvun afroamerikkalainen spirituaali, yksi gospelin ja soulin juurista. Lyhyitä fraaseja duuripentatoniikalla, kukin päättyy pitkään säveleen.
• Korobeiniki ●●○1800-luvun venäläisen kansanlaulun melodia (Nekrassovin runoon): mollisävelmä pisteellisellä rytmillä, laulettuna tavulla ”da”. Toinen, tunnetuin puolisko tulee kahdesti.
• Greensleeves ●●○1500-luvun englantilainen sävelmä mollissa, pehmeästi keinuvalla kolmen iskun tunnulla: säkeistö ja ”Greensleeves”-kertosäe. Pieniä melismoja sanoilla ”love”, ”wrong” ja ”off”.
• Danny Boy ●●○Vanha irlantilainen sävelmä vuoden 1913 sanoilla: pitkiä kaarevia fraaseja oktaavin ja kvintin alalla. Hyppy ylös sanaan ”here” on laulun huippukohta.
• Habanera (Carmen) ●●○Carmenin aaria Bizet’n oopperasta (1875), laulettuna tavulla ”la”. Säkeistö liukuu alas puolisävelaskelin tanssirytmin päällä nopein koristein; sitten neljä lyhyttä huutoa johdattaa kuuluisaan duurikertosäkeeseen.
• Funiculì, Funiculà ●●○Vuoden 1880 napolilaisen laulun kuuluisa kertosäe. ”Jamme, jamme” keinuu kahden vierekkäisen sävelen välillä, ja ”funiculì, funiculà” juoksee nopeilla toistuvilla sävelillä ylös korkealle perussävelelle.
• Makin’ Whoopee ●●○Vuoden 1928 jazzstandardi: kertosäkeen kaksi ensimmäistä osaa. Jokainen rivi keinuu nopealla, pisteellisellä ”an-oth-er”-kuviolla ja laskeutuu pitkälle säveleelle; puolisävelaskeleet johtavat sanoihin ”makin’ whoopee”.
• Kenraalimajurin laulu (Penzancen merirosvot) ●●●Patter-laulu Gilbertin ja Sullivanin koomisesta oopperasta The Pirates of Penzance (1879): yksi tavu jokaista nopeaa kahdeksasosanuottia kohti. Sävelet ovat helppoja – haaste on selkeä artikulaatio vauhdissa.
• Nessun dorma (Turandot) ●●●Puccinin Turandotin tenoriaarian huipennus kohdasta ”Dilegua, o notte!” loppuhuutoon ”Vincerò!”: nouseva linja, toistuvia säveliä ja pitkä korkea sävel lopussa – äänialasi korkeassa päässä.
• Country-säkeistö ●●○Alkuperäinen countrytyylinen säkeistö: duuripentatoniikka, venytys pienestä terssistä suureen terssiin ja liuku viimeiselle sävelelle. Laulettuna lähellä puhetta, hieman twangia.
• Kaksiääninen laulu ●●●Alkuperäinen kaksiääninen kansanlaulu. Piano soittaa ensin oman äänesi, sitten melodian, ja sinä laulat sen päälle ylemmän äänen – koko ajan terssin verran ylempänä, kuin countryduetossa.
• Yksinkertainen koukku ●○○Lyhyt, tarttuva kertosäe neljällä vierekkäisellä mollipentatoniikan sävelellä. Ensimmäinen askel melodiseen rapiin: vähän säveliä, ja tärkeää on puhdas sävelkorkeus ja rytmi.
• Triolikoukku ●●○Alkuperäinen kertosäe melodisen rapin tyyliin: kahdeksasosia mollipentatoniikalla sekoitettuna trioleihin, toisessa puoliskossa yhä korkeammalle. Yhdistää flow’n ja puhtaan melodian.
• Melodisen rapin säkeistö ●●●Alkuperäinen säkeistö: kahdeksasosat, äkillinen vaihto trioleihin, iskujen väliin tuleva rivi ja oktaavia ylempänä oleva ”jea”-ad-lib lopuksi. Kaikki mollipentatoniikalla.

Äänialuetesti, vapaa viritin.

• Äänialuetesti ●○○Löydä matalin ja korkein mukava sävelesi. Asettaa äänialueen kaikille harjoituksille.
• Vapaa tila (viritin) ●○○Ei tehtävää – näet livenä, mitä laulat. Improvisointiin ja yksittäisten sävelten tarkistamiseen.